90 vuotta yhteistä työtä – katsaus nykyhetkeen ja tulevaan

Vuosi 2026 on yhdistyksellemme erityinen. Toukokuussa tulee kuluneeksi 90 vuotta yhdistyksen perustamisesta – yhdeksän vuosikymmentä työtä ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja arjen turvan vahvistamiseksi. Tämä pitkä jatkumo kertoo yhdistyksestä, joka on elänyt ajassa, tunnistanut muutoksia ja vastannut niihin uudistumalla. Työmme ytimessä on aina ollut ymmärrys ihmisten arjesta ja sen muutoksista – siitä, missä tuki on kulloinkin tarpeen ja missä järjestöjen rooli korostuu.

Samalla juhlavuosi kutsuu meitä katsomaan eteenpäin. Ei vain juhlistamaan mennyttä, vaan pohtimaan, miten kehitämme toimintaamme edelleen ja vahvistamme rooliamme myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Tätä hetkeä leimaa monien ihmisten arjessa lisääntynyt epävarmuus. Elinkustannusten nousu, palveluihin pääsyn vaikeudet ja yksinäisyys näkyvät konkreettisesti järjestöjen kohtaamisissa. Järjestöissä kohdataan ihmisiä, joiden elämäntilanne on kuormittunut, ja matalan kynnyksen keskustelutuki, yhteisöllisyys ja rinnalla kulkeminen estävät monessa kohtaa ongelmien syvenemistä. Järjestöjen työ täydentää julkisia palveluja ja toimii monin paikoin myös turvaverkkona silloin, kun muu apu ei ole riittävää tai sitä ei ole heti saatavilla. Samalla se vahvistaa osallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä – inhimillisesti arvokasta työtä, jolla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Sosiaaliturvayhdistyksenä tarkastelemme asioita erityisestä näkökulmasta: ihmisten arkea, palvelujärjestelmää ja yhteiskunnan rakenteita samanaikaisesti. Näemme, miten päätökset ja ratkaisut heijastuvat käytännössä ihmisten elämään. Siksi tehtävämme ei ole vain tuottaa toimintaa, vaan myös tehdä havaintoja näkyviksi, yhdistää toimijoita ja rakentaa siltoja. Juuri tässä ajassa tämä rooli korostuu.

Yhdeksän vuosikymmenen aikana toimintaympäristö on ollut murroksessa useaan otteeseen, mutta sosiaali‑ ja terveysjärjestöjen rahoitusjärjestelmä ja keskeiset toimintaedellytykset säilyivät kuitenkin pitkään rakenteellisesti ennakoitavina. Viime vuosina kehitys on ollut samanaikaisesti nopeaa ja kokonaisvaltaista. Hyvinvointialueiden synty, rahoituksen siirtyminen osaksi valtion talousarviota sekä nyt toteutetut mittavat avustusleikkaukset ovat muuttaneet järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvin lyhyessä ajassa.Tämä murros haastaa koko järjestökenttää ennen näkemättömällä tavalla ja pakottaa tarkastelemaan toimintaa uudella tavalla – priorisoimaan, uudistumaan ja tekemään entistä näkyvämmäksi sen, mikä järjestötyössä on olennaista ja vaikuttavaa.

Muutos näkyy myös nykyhetkessä. Kehysriihessä päätetty määräaikainen rahoitus sote‑järjestötoimintaan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen hyvinvointialueiden kautta on yksi esimerkki siitä, miten toimintaympäristö elää. Hyvinvointialueiden roolin vahvistuminen suuntaa sekä yhteistyön että rahoituksen painopistettä entistä enemmän alueelliseen ja paikalliseen järjestötyöhön – sinne, missä ihmisten arki tapahtuu. Nyt on perusteltua tarkastella yhdessä, miten rahoitus voidaan parhaiten hyödyntää: hajautuuko se yksittäisiin toimiin vai rakennetaanko sen varaan tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia, jotka vahvistavat järjestöjen yhteistyötä ja lisäävät samaan aikaan toiminnan vaikuttavuutta.

Ihmisen näkökulmasta arjen haasteet eivät jakaudu hallinnollisiin lokeroihin. Yksinäisyys, taloudelliset huolet, mielenterveyden kuormitus ja osattomuus kietoutuvat usein toisiinsa. Järjestötyön vaikuttavuutta voidaan vahvistaa, kun toimintaa tarkastellaan ilmiöiden ja kokonaisuuksien kautta – ei yksittäisinä, toisistaan irrallisina toimenpiteinä. Järjestöjen erilainen osaaminen täydentää toisiaan, ja yhdessä toimien voidaan tavoittaa ihmisiä, jotka muuten jäisivät tuen ulkopuolelle.

Tässä tilanteessa suhtaudun toiminnanjohtajana tulevaan realistisesti, mutta en passiivisesti. Kaikki toimintamme reunaehdot eivät ole omissa käsissämme. Silti voimme vaikuttaa siihen, mihin toiminnassamme keskitymme ja millä tavalla toimimme. Olemme onnistuneet uudistumaan, vahvistamaan yhteistyötä ja avaamaan uusia mahdollisuuksia rahoitusten ja kehittämistyön kautta. Tämä kertoo siitä, että emme ole vain osa historiaa – olemme aktiivisesti rakentamassa myös tulevaa.

Juhlavuotemme on sekä kiitoksen että suunnan vuosi – hetki tunnistaa mennyt ja kirkastaa se, mistä pidämme kiinni myös tässä ajassa. Kiitos kaikille, jotka ovat vuosien varrella olleet mukana rakentamassa yhdistyksen työtä ja ovat siinä mukana tänään.

Rakennetaan yhdessä myös seuraavat 90 vuotta – ajassa eläen, mutta arvoistamme kiinni pitäen.

Anna Katajala

Toiminnanjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry