Kokemuksen hyödyntäminen

Järjestöystävällinen kunta ja maakunta kerää ja hyödyntää asukkaiden kokemuksia palveluidensa

  • suunnittelussa,
  • toteuttamisessa ja
  • arvioinnissa.

Kysymällä kokemuksia järjestöiltä saadaan tietoa palveluista myös niiden asukkaiden osalta, jotka eivät itse vastaa kyselyihin tai osallistu kunnan tai maakunnan järjestämiin tapahtumiin.


Oulussa on kaupungin ja järjestöjen yhteistyöllä kehitetty toimintamalli, jossa kansalaisten ja järjestöjen kokemuksia selvitetään kyselyn avulla. Innokylään on koottu myös valtakunnallisesti materiaalia ja hyviä käytäntöjä kokemustiedon keräämiseksi kunnan ja maakunnan hyvinvointikertomuksiin. Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa luotiin Pohjois-Pohjanmaalle kokemustoiminnan malli. Kokemustoimintamalli kuvaa kokemustoiminnan yhteistyötä järjestön, kokemustoimijan ja kokemustoimijan tilaajan välillä. Mallin tarkoituksena on selventää kunkin toimijan roolia ja vastuuta järjestölähtöisessä kokemustoiminnassa.


Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen hyvinvointitoimijoiden verkosto analysoi kuntien hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia syksyllä 2019. Asiakirjoista analysoitiin myös järjestöyhteistyön näkyvyyttä. Analyysin perusteella annettiin suosituksia siitä, miten järjestöyhteistyö kannattaisi asiakirjoissa huomioida.

Kunnan palveluiden kehittämisessä voidaan hyödyntää myös kokemustoimijoita. Kokemustoimija eroaa tavallisesta asukkaasta siten, että hän sitoutuu palveluiden kehittämiseen osallistumalla mm. kokouksiin. Kokemustoimijoita voidaan nimittää mm. kokemuskouluttajiksi, kokemusasiantuntijoiksi tai kehittäjäasiakkaiksi. Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa luotiin Pohjois-Pohjanmaalle kokemustoiminnan malli. Kokemustoimintamalli kuvaa kokemustoiminnan yhteistyötä järjestön, kokemustoimijan ja kokemustoimijan tilaajan välillä. Mallin tarkoituksena on selventää kunkin toimijan roolia ja vastuuta järjestölähtöisessä kokemustoiminnassa.