Kokemustoiminnan käsitteet

Tässä osiossa jaetaan tietoa kokemustoiminnan käsitteistä, koska kokemustoiminnassa käytetään monia eri nimikkeitä, tehtävän tilaajan, toimintaympäristön ja kokemustoimijan kouluttaneen järjestön tarpeiden mukaan. 

kolme ihmishahmoa punaisella viivalla.

Kokemustoimija -nimike on uusin, ja se on otettu käyttöön valtakunnallisessa kokemustoimintaverkostossa. Kokemusasiantuntija -nimikettä käytetään erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Kokemusasiantuntijan tehtäviin monesti liittyy vertaistukitoiminta. Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden rinnalla toimii myös kouluttamattomia henkilöitä. Kokemuskouluttaja -nimikettä on käytetty aikoinaan, ja se on korvautunut ”asiantuntija” tai ”toimija” -termeillä. Kehittäjäasiakas on puolestaan henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisenä olemisen kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämisestä. Kehittäjäasiakkaana toimiminen ei edellytä oman tarinan tai elämäntilanteen avaamista kehittämistehtävissä, mitä käydään taas läpi kokemustoimijan koulutuksessa. Kehittäjäasiakas toimii aina ammattilaisen kumppanina kehittämistehtävissä, joihin hän osallistuu. Suurin osa toimijoista kuuluu johonkin järjestöön tai yhdistykseen, joka tarjoaa tarvittavan tuen toimintaan.

Kokemustoiminta ja vertaistuki

Usein kokemustoiminta ja vertaistuki sekoitetaan toisiinsa. Molemmat ovat järjestölähtöistä asiantuntijuutta, jossa kuulijoille jaetaan omakohtaisia kokemuksia ja kokemustietoa pitkäaikaissairaudesta tai vammasta tai jostain muusta haastavasta elämäntilanteesta tai läheisen kokemuksista. Kokemustieto voi liittyä myös toimintaan järjestöissä, kokemukseen palveluiden käytöstä tai sairaudesta ja vammasta kuntoutumisesta. Toiminta voi olla tiedon ja ymmärryksen lisäämisen ohella myös saman kokeneen tukemista.

Toiminnallisesti kokemus- ja vertaistukitoiminnassa on kuitenkin selkeä ero. Kokemustoimintaan tarvitaan erilaisia taitoja ja valmiuksia mitä taas vertaistukitoimintaan. Kokemustoiminnan kautta lisätään kuulijan (esim. ammattilainen, opiskelija, ei-vertainen) käytännön tietoa ja ymmärrystä esim. teoriapainotteisen opiskeluun tai palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Toiminnasta yhdessä ammattilaisen kanssa käytetään nimitystä jaettu asiantuntijuus tai yhteiskehittäjyys ja kysymys on asiakasosallisuudesta. Vertaistukitoiminnassa tuetaan samassa tilanteessa olevaa eli vertaista tai vertaisia. Tämä voi olla kahdenkeskistä tai pienessä joko suljetussa tai avoimessa ryhmässä toteutettavaa toimintaa. Yksi ja sama henkilö voi halutessaan toimia molemmissa rooleissa. Koulutus tai valmentautuminen tehtäviin poikkeaa kuitenkin toisistaan. Järjestöt ovat kouluttaneet vertaistukijoita ja ryhmänvetäjiä jo vuosikymmeniä, kokemustoiminta on uudempaa toimintaa ja siihen liittyvät koulutukset järjestetään joko järjestöjen välisinä tai yksittäisen järjestön toteuttamana omalle kohderyhmälleen.

Valtakunnallinen kokemustoimintaverkosto on määritellyt toimintojen eroavaisuuden alla olevilla kysymyksillä:

  1. Suhteessa keneen pääosin toimitaan, ei samaa kokeneisiin vai samaa kokemusta omaaviin?
  2. Mikä on toiminnan päämäärä, tiedon ja ymmärryksen lisääminen vai tuen antaminen?

Kansalaisareena on julkaissut oppaan Vertaistuen moninaisuus, jonka tarkoitus on lisätä ymmärrystä vertaistuki- sekä kokemustoiminnasta sekä välittää hyviä käytäntöjä ja toimintamuotoja. Teos on suunnattu kaikille vertaistuki- ja kokemustoiminnasta kiinnostuneille sekä erityisesti niille ammattilaisille, jotka haluavat kehittää vertaistuki- ja kokemustoimintaa tai aloittaa uuden toimintamuodon.